Tiedekahvila – Tekoäly kielten palveluksessa

Tapahtuma järjestetään Helsingin eurooppalaisen koulun upeissa puitteissa.

Keskustelussa pureudutaan siihen, mitä tekoäly on, miten se toimii ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia se tarjoaa. Tapahtuman teemana on etenkin se, miten tekoäly voi tukea kaikkien luonnollisten kielten analyysia ja tulkintaa.

Doucet’n ja Toivolan tutkimuksen erikoispiirre on sellaisten kielten ja kielimuotojen huomioiminen, joille ei ole olemassa kielioppia tai muita ulkoisia resursseja. Tällaisten kielten tutkiminen mahdollistaa kirjoitusvirheiden tunnistamisen esimerkiksi tekstiviesteissä tai sosiaalisessa mediassa, sekä erilaisten rekisterien ja fyysisten materiaalien digitalisaatioon liittyvän kirjainten tunnistamiseen liittyviin haasteisiin vastaamisen. Tämä painotus heidän tutkimuksessaan mahdollisti eurooppalaisen  NewsEye– projektin toteuttamisen, joka analysoi ranskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistuja lehtiartikkeleita vuosilta 1850-1950.

Tapahtuma järjestetään englanniksi. Tilaisuutta seuraa vapaamuotoinen keskustelu yleisön kanssa, sekä vapaata keskustelua muiden osallistujien kanssa.

Antoine Doucet on toiminut La Rochelle Université -yliopiston professorina vuodesta 2014. Doucet’n tutkimukset ovat tietojenkäsittelytieteen, kielten automaattisen käsittelyn, tekstuaalisen aineiston läpikäynnin ja tekoälyn risteymässä. Doucet’n tutkimuksen tavoitteena on kehittää kieltenkäsittelyä niin, että se hyödyntäisi mahdollisimman vähän ulkoista aineistoa. Tämä lisäisi kieltenkäsittelyn soveltuvuutta mille tahansa kielelle ja tekstityypille, olipa kyseessä sitten verkkolehdet, sosiaalinen media, verkkoa varten luotu teksti tai sähköiseen muotoon muutetut käsinkirjoitetut tekstit. Doucet on Chaire d’excellence France-NOKIA -stipendiaatti 2023.

Hannu Toivonen on professori Helsingin yliopistossa, joka on tunnettu numeeristen resurssien ja tietojenkäsittelytieteisiin liittyvän luovuuden pioneerina. Toivonen on kehittänyt ratkaisuja moniin tietojenkäsittelyyn liittyviin ongelmiin alan syntymisestä alkaen 1990-luvun alussa, ja hänen luomista käsitteistä sekä algoritmeistä on tullut alan standardikäytäntöjä. Hän on myös kehittänyt ratkaisuja genomikarttoihin, kontekstuaaliseen tiedonkäsittelyyn, asiakirjojen analyysiin ja koostamiseen, luovaan tietojenkäsittelyyn sekä luonnollisten kielten luomiseen liittyen.