Uutiskirje 
Skeptisyydellä ei ole hyvä maine. Viimeiset parikymmentä vuotta ovat olleet epäluulon kasvun aikaa tiedettä kohtaan. 1990-lukua väritti Tieteiden sota, joka polarisoi tieteellisen kritiikin perinnettä relativismin nimissä. Myöhemmin esiin nousi ajatus tiedemiesten ja monikansallisten yritysten välisestä kytköksestä. Tänä päivänä ilmastoskeptisyys, tieteenvastainen liike, rokotevastaisuus ja muut vastaavat ilmiöt ovat moninkertaistaneet modernin tieteen kritiikin rintamat ja ruokkineet salaliittoteorioita.
Tällaisessa kontekstissa herääkin kysymys, onko skeptisyyden perinteellä enää ääntä tieteellisessä maailmassa. Miten voisimme palauttaa oikeutetulle epäilylle sen tieteellisen ja kansalaisyhteiskunnallisen aseman?
Tähän keskeiseen kysymykseen vastaa konferenssissamme historioitsija Stéphane Van Damme, joka käsittelee esitelmässään yhtä tämän ilmiön näkyvimmistä muodoista: tieteellistä populismia. Tieteellinen populismi viittaa monenlaisiin tieteellisiin aktivisteihin, jotka ovat vahvasti läsnä julkisessa keskustelussa eri puolilla Eurooppaa. Näin on myös Suomessa, jossa esimerkiksi Euroopan investointipankin kyselyn mukaan enemmistö suhtautuu skeptisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan.
Sukella aiheeseen kanssamme tässä englanninkielisessä tapahtumassa ilmoittautumalla jo nyt!
Stéphane Van Damme on tieteenhistorian professori Ecole Normale Supérieure -yliopiston (Pariisi) historian laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy tieteen ympäristöhistoriaan. Vuonna 2020 hän julkaisi teoksen Seconde Nature. Rematérialiser les sciences entre Bacon et Tocqueville ja vuonna 2023 Les voyageurs du doute. L’invention d’un altermondialisme libertin (1620-1820).