Uutiskirje 
Mathieu_Amalric_Tralala (c) Jérôme Prébois – SBS Productions
Tulkintojen skaala ulottuu hänen Sodankylässä 2019 vierailleen ”löytäjänsä” Arnaud Desplechinin alter egon rooleista vaikkapa Steven Spielbergin Müncheniin ja Wes Andersonin The Grand Budapest Hoteliin ai vierailuun Bond-spektaakkelissa Quantum of Solace (2008). ”En voisi kertoa heille [pojilleni] joskus, että kieltäydyin konnan osasta Bond-elokuvassa”…
Tähteyden varjoon on jäänyt se, että elokuvatuotannoissa 17-vuotiaasta pyörinyt Amalric pitää itseään ennen kaikkea ohjaajana, kuten Sodankylässä pääsemme nyt kokemaan. Kunnioitettavan tuotteliaan miehen 1997 käynnistynyt ohjaajanura käsittää jo kuusi pitkää elokuvaa, ainakin kolme pitkää dokumenttia, pari pitkää tv-elokuvaa, ainakin kahdeksan lyhytfilmiä, musiikki- ja muita videoita…
Näyttelijän itsensä kammoama ”tähti” on kenties väärä termi niin persoonallisesta ja kunnianhimoisesta, sanoisinko kulttinäyttelijästä kuin Amalric, onhan hän ansioitunut ennen kaikkea monien Sodankylästäkin tuttujen arthouse-ohjaajien teoksissa Otar Ioselianista ja Olivier Assayasista Nanni Morettiin. Puhumattakaan festivaalilla nähtävästä, vain silmänräpsytyksillä kommunikoivan halvaantuneen miehen roolista Julian Schnabelin elokuvassa Perhonen lasikuvussa. Voi vain kuvitella, kuinka suuren haasteen niinkin fyysisesti operoiva tulkitsija kuin Amalric on tuossa staattisessa osassa saanut selätettäväkseen.
Oman tiensä kulkijalla tapaamme samat monipuoliset ambitiot ohjaamisessa: hänen pari ensimmäistä 1990-luvun pitkäänsä saivat myönteisen vastaanoton Ranskassa, mutta eivät ole olleet ulkomailla kovin tunnettuja; sen sijaan kolmas eli burleskiryhmästä kertova Kiertue merkitsi läpimurtoa 2010, kun teos palkittiin Cannesissa parhaasta ohjauksesta ja sai heti myös seitsemän César-ehdokkuutta parasta ohjausta ja elokuvaa myöten. Georges Simenonin romaaniin pohjautuva rikostrilleri The Blue Room, erikoinen laulajaelämäkerta Barbara sekä perhe- ja tie-elokuva Hold Me Tight todistavat, että Amalric jatkaa linjaansa yhtä kompromissittomasti: tuoreimmassa fiktiotyössään hän saa näyttelemisen, kuvauksen, lavastuksen ja ääniraidan yhteispelin etenemään puhtaasti tavalla, joka on yhtä paljon musiikkia kuin runouttakin, kaukana teatterista tai kirjallisuudesta…
Vaikka Sodankylässä Mathieu Amalricin kanssa voi varmasti puhua syvällisiä esimerkiksi jalkapallosta (en paljasta suosikkijoukkuetta), tarkemmin paneudumme festivaalilla myös hänen yhteen intohimoonsa, täysin omaehtoiseen dokumenttiprojektiin jazz-titaani John Zornista. Yli vuosikymmenen kestänyt passio on tuottanut jo kolme pitkää elokuvaa, meillä nähtävän uusimman pääosassa myös Amalricin laulajapuoliso Barbara Hannigan.
Timo Malmi
Lisää tiedot https://msfilmfestival.fi/vieraat/mathieu-amalric/